Sarah Goodall, Palatsipäiväkirja

Luin juuri vähän aikaa sitten Sarah Gooddallin kirjoittaman kirjan Palatsipäiväkirja – 12 vuotta prinssi Charlesin hovikirjurina. Kirjoittaja kertoo siitä, kuinka hän saa pestin Englannin hoviin ja aluksi uskoo pääsevänsä prinssi Charlesin sihteeriksi mutta tehtävä osoittautuukin hovikirjurin työstä, eli pääasiassa ihailijapostin lajittelusta ja kirjeisiin vastaamisesta. Hän hoitaa tehtävänsä kuitenkin suurella innolla ja pääsee lähestulkoon hovin perhetuttavaksi. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Media on antanut pitkälti sellaisen kuvan, että prinssi Charles on kuivakka käpy ja prinsessa Diana melkein neitsyt madonna, mutta kirjoittaja kääntää mielikuvat täysin päinvastaisiksi, tietenkin ehkä sen takia, että prinssi Charles oli hänen lähin esimiehensä ja suuri ihailun kohde.

Kirja on kirjoitettu todella rempseästi, onhan kirjoittajakin suhteellisen nuori ja nuorekas. Lehdissä kerrotut tapahtumat tulee esille ihan uudessa valossa ja oikeastaan paljon hupaisammin. Kirjassa kuninkaallisetkin muuttuvat ihan tavallisiksi ihmisiksi.

Terveisin,

KaraMelli

KaraMelli oli löytänyt myös tällaisia postimerkkejä jostain kaappien kätköistä...